Alanya kivikaudesta sulttaanien aikaan

Mitä voisi antaa naiselle, jolla on jo kaikkea? Sitä lie pohtinut Rooman keisari Markus Antonius valitessaan häälahjaa tulevalle puolisolleen, Egyptin kuningatar Kleopatralle. Hän päätti antaa Alanyan, silloisen Coracesiumin.

Alanyan kuuluisin ranta on nimetty kuningattaren mukaan Kleopatran rannaksi. Pitkän historiansa takia Alanya on valittu UNESCO:n maailmanperintölistalle. 

Troijan sodasta seldžukkien aikaan
Ensimmäiset asukkaat tulivat Alanyan niemelle jo kivikaudella, yli 20.000 vuotta sitten. Kreikkalaisen historioitsija Herodotuksen mukaan ensimmäinen kaupunki perustettiin Troijan sodan jälkeen, kun sodasta palaavat sotilaat asettuivat silloisen Pamfylian ja Kilikian rajoille. Merirosvot pitivät Alanyaa eli tuolloin Coracesiumia otteessaan ennen roomalaisten tuloa. Bysanttilaisten hallintokauden aikana kaupunkia kutsuttiin Kalonorokseksi. Seldžukkisulttaani Alaaddin Keykubat ihastui Kalonorokseen niin, että kohotti sen Anatolian alueen tärkeimpien satamakaupunkien joukkoon ja nimesi sen itsensä mukaan Alaiyeksi.

Alanyan linnoitus on kaupungin tunnus
Alanyan maamerkki,  Alaaddin Keykubatin 1300-luvulla rakennuttama linnoitus kohoaa Alanyan niemekkeellä, 250 metriä merenpinnan yläpuolella. Linnoituksen kuuluu 93 tornia, 140 sakarareunaista rintavarustusta sekä pitkin poikin niemekettä kiemurtelevat muurit, joiden pituus on yhteensä 6500 metriä.

Linnoitus on suojelukohde. Sen sisin ja keskimmäinen varustus on museoitu. Sisimmän linnoitusrakennelman tärkeimpiä rakennelmia ovat sulttaanin palatsin rauniot ja apilanmuotoinen, alun perin 600-luvulla rakennettu kirkko. Linnoituksen tutustumiskierros päättyy yleensä Adam Atacaðiin eli “miehenheittotorniin”.

Tarinan mukaan kuolemaantuomituille rikollisille annettiin tornissa viimeinen mahdollisuus. He saivat heittää mereen kolme kiveä, ja jos ne lensivät suoraan veteen, heidät armahdettiin. Jos joku kivistä iskeytyi rantakallioihin, rikolliset heitettiin katapultilla mereen. Myös linnoituksen lukuisat moskeijat, Sitti Zeynepin hauta sekä bysanttilaiset kirkot ovat vierailemisen arvoisia. Linnoituksen alapuolella on kuuluisa Punainen torni ja telakka. 1700-luvulla elänyt turkkilainen matkailija Evliya Celebi on nimennyt Alanyan "säiliöiden kaupungiksi", sillä linnoituksen muurien sisäpuolella on 420 vesisäiliötä, osa käytössä vielä tänäkin päivänä.

Punainen torni puolusti linnoitusta
Alaaddin Keykubat rakennutti Punaisen tornin suojaamaan kaupungin telakkaa ja linnoitusta. Kahdeksankulmaisen tornin korkeus on 33 metriä ja halkaisija 29 metriä. Ennen huipulle kiipeämistä on hyvä tietää, että edessä on 85 porrasta.

Telakalla tehtiin sotalaivoja
Ahkera sulttaani Keykubat rakennutti myös Alanyan telakan vuonna 1228. Telakan etuosassa on viisi, holvikaarilla toisistaan erotettua osaa. Telakan pituus on 56,5 metriä ja syvyys 44 metriä. Telakan suojissa rakennettu vahva sotalaivasto oli edesauttamassa sitä, että Keykubatista tuli kunnioitettu ”Kahden meren sulttaani”.

Asevarustamo telakan varjossa
Asevarustamo sijaitsee telakan vieressä. Se rakennettiin kalliolle, kymmenen metriä merenpinnan yläpuolelle vuonna 1227. Kolmikerroksinen rakennus on tehty jyhkeistä kiven murikoista. Asevarustamolla valmistettiin tykkejä ja kanuunoita taistelulaivoihin ja telakan puolustukseen.

Antiikin ajan kaupungit
Alanyan itä-länsiakselille mahtuu useita antiikin ajan kaupunkien raunioita. Rannikolle ja vuoren rinteille rakennetut kaupungit kuuluvat muinaisten Pamfylian ja Kilikian alueen kaupunkeihin. Raunioista voi nähdä juuri tälle alueelle tyypillisten kaupunkien ominaispiirteitä. Joillakin alueilla kaivaukset ovat vielä käynnissä. Löydettyjä esineitä on esillä Alanyan arkeologisessa museossa. Muun muassa kiviset tuhka-astiat kertovat hautaamiskulttuurista Kilikian alueella. Kaupunkeihin on vapaa pääsy. Kannattaa varata mukavat kengät ja juomavettä pitkien ja kivisten polkujen tallaamiseen.

Colybrassus
Tämä Rooman ajan rauniokaupunki sijaitsee Taurusvuoristossa, noin 30 km Alanyasta luoteeseen. Seinissä olevista kaiverruksista löytyy paljon tärkeätä tietoa kaupungin historiasta, vaikka yksityiskohdat ovatkin hämärän peitossa.

Hamaxia
Hamaxia sijaitsee muinaisen Pamfylian rajalla, noin 12 km Alanyasta. Arvostetun antiikin ajan maantieteilijän Strabonin mukaan alueella kasvoi sankka seetripuumetsä, joka hakattiin laivojen rakennustarpeisiin.

Syedra
Syedran kaupunki sijaitsee noin 20 km Alanyasta itään. Alanyan museossa olevien löydösten mukaan muurien ympäröimä kaupunki perustettiin 600-luvulla ekr.

Leartes
Leartesin kaupunki sijaitsee vuoriston syleilyssä Dim-joen suulla, noin 25 km Alanyasta. Antiikin aikana alue tunnettiin nimellä vuoristoinen Kilikian alue. Alanyan museossa olevien, fenikenkielisten kaiverrusten mukaan sen historia ulottuu 600-luvulle eKr.

Iotape
Iotapen kaupunki sukeltaa esiin, kun ajetaan 33 km Alanyasta itään. Kaupungin keskusta ja tori katselevat merta korkealta kukkulalta. Kauniissa lahden poukamassa on luonnonsatama, joka houkuttelee uimaan. Kaupunki on saanut nimensa kuningas Antiokuksen vaimon mukaan ja se on perustettu noin 40 eKr.

Selinus
Selinuksen kaupunki on noin 45 km Alanyasta itään. Kaupunki on rakennettu 600-luvulla eKr. kukkulalle merenrantaan. Rooman keisari Trajanus kuoli Selinuksessa 9. elokuuta 117 jKr, josta hänen tuhkansa lähetettiin Roomaan.

Nephelis
Nephelis kohoaa sekin korkealla kukkulalla Muz-kylän rajalla, noin 55 km Alanyasta itään. Kukkulan korkeimmalla kohdalla on kaupungin tori, kaupungin muurien arvellaan olevan keskiajalta. Nepheliksen vesijohtoverkosto, kalkkiuuni ja hautausmaa edustavat tyypillistä vuoristoisen Kilikian alueen rakennuskulttuuria.

Adanda-Lamus
Kun ajetaan 55 km Alanyasta itään, ja noin 2 km Adandan kylästä pohjoiseen, tullaan Adanda-Lamusiin. Kaupunki on rakennettu kahdelle kukkulalle, jotka muodostavat jyrkän vuoren rinteen. Toinen kaupungin temppeleistä on rakennettu Rooman keisari Vespasianukselle, toinen Titukselle. Itäiseltä kukkulalta voi nähdä kiveen kaiverretut huoneistot ja hautausmaan suuret kivipaasit.

Antiocheia ad Cragum
Kaupunki on Välimeren rannalla, muinaisen Kilikian alueella noin 60 km Alanyasta itään. Kaupunki sai nimensä 100-luvulla jKr. eläneen kuningas Kommagene Antiochus IV:n mukaan. Rauniot levittäytyvät kolmelle kukkulalle.

Museoissa riittää nähtävää
Alanyassa on viisi museota: Alanyan arkeologinen museo, Punaisen tornin museo, linnoituksen sisävarustuksessa oleva museo, linnoituksen keskivarustuksen museo ja Atatürkin talo. Kaikki museot kuuluvat museoviraston alaisuuteen.

Alanyan tärkein museoesine on Herkuleksen patsas Alanyan arkeologisessa museossa.  Pronssinen patsas on 51,5 cm korkea. Sen arvellaan olevan 200-luvulta eKr. mutta valmistuspaikka ei ole tiedossa. Tuohon aikaan Coracesiumina tunnettua Alanyaa pitivät vallassaan Välimeren merirosvot. Pronssinen Herkules on erittäin tärkeä seisovien veistosten joukossa, sillä vastaavanlaista Herkuleksen nimellä kulkevaa patsasta ei ole antiikin ajalta olemassa. Erityisesti patsaan anatomia ja luuston rakenne tekevät siitä ihastuttavan. Herkuleksen vasemman korvan muoto on painijoille tyypillinen, ja muistuttaa sankarin urheilullisesta luonteesta ja veistäjän yksityiskohtien tajusta. Herkuleksen oikeassa kädessä on hänen kuuluisa nuijansa, vasemmassa eläimen nahka ja päässä laakeriseppele.

Punainen torni puolestaan edustaa seldžukkien arkkitehtuuria puhtaimmillaan. Linnoituksen sisävarustuksessa oleva, 1300-luvulla rakennettu sulttaani Alaaddin Keykubatin palatsi on myös museoitu.

Museoihin pääsee sisäänpääsymaksun maksamalla maanantaista perjantaihin, lounasaikoja lukuun ottamatta.

Museovirasto: Hilmibaðcý Caddesi, Damlataþ, Alanya, puh: (242) 513 12 28.